Personal 4

Pikkuinen (tai oikeastaan kääpiölupaksi aika suuri) Elfi/Eevi eli kokonimeltään Honey Bunny's Elphin, on nyt asunut meilläreilu viikkon ja kotiutunut hyvin. Jänes on viettänyt enimmikseen aikaa keittiössä, jossa se on seurannut meidän puuhia tietokoneella daitailusta kuusen pystyttämiseen. Otus on muuten todella suloinen ja seurallinen, mutta syliin nostaminen on tälle vielä hieman kammoke, rimpuilu tahtoo oleman meillä vielä pieni ongelma. Paremmaksi sekin kuitenkin joka päiväisellä harjottelulla on mennyt, mutta nyt joulun Elfi saa olla ainakin aika rauhassa :) Kuviakin ollaan vähän heikosti saatu otettua vieläkeskeneräisen kodin vuoksi, sillä valo ei tunnu riittävän tumman kanin kuvaamiseen :P
Onnistuimme myös ilmoittamaan itsenne Lohjan kääpiökaninäyttelyyn, saa nähdä millaiset pisteet Elfi sieltä saa. Harkitsemme yhä pojan kastrointia, mutta eirnäisistä suunnista on ilmaistu kiinnostusta käyttää urosta jalostuksessa, joten emme toistaiseksi ole varanneet aikaa, vaan voi olla että kastrointi siirtyy joko aikaan jolloin tämän otuksen tyttökaverin pitäisi ensi keväänä saapua, taikka jää pois kokonaan.
Hoitokanikin ehti meillä pyörähtää menneellä viikolla, kääpiöluppauros Iivari nimittäin. Pojat asuivat eri huoneissa ja tuskin olivat toisistaan tätä aikana edes kunnolla taitoisia, mutta hetkellisesti oli ihana saada taloon useampikin korvallinen :)

Hyvää joulua kaikille!

Meidän jouluvalot :)

 

Ruokahyllyllä: Kaura

Olen itse painiskellut vuosia ruokinta-ongelmien kanssa: mikä on se paras ruoka millekin kanille, entä paras hinta-laatusuhde kun kaneja on monta? Pätevätkö tavalliset ruoka-annossuositukset ulkokaneihin ja mikä sitten onkaan se optimaalinen määrä joka päivä? Ruoilla on kaikilla omat kannattajansa, toiset kanit eivät edes suostu syömään kuin tiettyjä valmisteita, mutta faktaa ovat silti ruokien ravintosisällöt oli tottumus tai rahapussi mikä tahansa.

Kanin rehuna Kaura?

Kauran käyttäminen kanin rehuna jakaa mielipiteitä yleensä todella rankasti, sillä kaura on halpaa, sien kuitupitoisuus on korkea, mutta toisaalta myös rasvapitoisuus on todella korkea ja kaloreita siinä on enemmän kuin tarpeeksi. Kuorittu kaura kannattaa unohtaa, sillä kuoritussa kaurassa kuitupitoisuus putoaa rankasti, mutta rasvaprosentti säilyy entisellän. En kuitenkaan sano täysin ei kauralle, osittain siksi, että omilla ulkokaneillani kaura on toiminut lisäravintona noin vuosikymmenen ilman haittavaikutuksia. Salaisuus piilee kuitenkin nimeen omaan sanoissa lisäravinto ja ulkokani.
Ulkona asuva kani tarvitsee erityisesti talvella raskaampaa ruokaa, jossa on paljon energiaa, eikä hieman kohotetusta rasvaprosentista ole haittaa. Kaura ei kuitenkaan yksinään riitä ravinnoksi, sillä siitä puuttuu monia kanin kahitykselle ja erityisesti turkin ja kehon hyvinvoinnille tärkeitä vitamiineja. Siksi mikäli kauraa haluaa syöttää kanille, se tulisi antaa ns. lisäravintona tai osana tavallista ruokavaliota. Meillä ulkokanit söivät talvisin 1/2 kauraa ja 1/2 genesis alfa alfaa, tulokset olivat hyviä, mutta kyseessä oli ulkona asuvia kaneja.
Sisäkaneilla kauran haittavaikutukset tulevat esiin helpommin. Liika energia saattaa purkaantua aggressiivisuutena, huonekalujen tuhoamisena tai muuna ongelmakäyttäytymisenä. Lisäksi kauran rasvaprosentti kasvattaa herkästi pienille kaneille leukapussin ja nostaa painoa täysin turhaan. Hyvänä (huonona) esimerkkinä kauran kalorimäärästä on muiden eläimien kohdalla sikatalous, jossa kauraa käytetään nimeen omaan nk. "energiarehuna" myös nostamaan painoa.
Kauran puolesta lisäravintona täytyy kuitenkin mainita, että kauran valkuaispitoisuus on hyvä ja kanille valkuisen saanti on tärkeää aineenvaihdunnassa, sekä lihasten ja luuston kehittämisessä. Aktiiviselle ja paljon energiaa kuluttavalle nuorelle kanille ja erityisesti ulkokaneille kaura voi olla ihan hyvä vaihtoehto hyvälaatuisen pelletin kanssa tarjottuna, mutta on kuitenkin hyvämuistaa, että pelletit sisältävät kaiken kanin tarvetseman ja näin ollen, mikäli ei tähtää edullisuuteen on mielestäni parempi pysytellä pelkässä pelletissä. :)

Kaura (100 grammassa)
533 kal
10 g kuitu
14,5 g proteiini
7,3 g rasva
6,3 mg rauta
43 mg Kalsium
1,5 mg E-vitamiini
0,33 mg B1-vitamiini

kuvan alkuperäinen osoite

Ruokahyllyllä: E-vitamiini & hevosrehut

Olen itse painiskellut vuosia ruokinta-ongelmien kanssa: mikä on se paras ruoka millekin kanille, entä paras hinta-laatusuhde kun kaneja on monta? Pätevätkö tavalliset ruoka-annossuositukset ulkokaneihin ja mikä sitten onkaan se optimaalinen määrä joka päivä? Ruoilla on kaikilla omat kannattajansa, toiset kanit eivät edes suostu syömään kuin tiettyjä valmisteita, mutta faktaa ovat silti ruokien ravintosisällöt oli tottumus tai rahapussi mikä tahansa.

Hevospelletit

Ensin haluaisin nostaa esille ne yleisimmät edulliset vaihtoehdot, mitä ei kanille tulisi antaa, eli hevospelletit kuten esimerkiksi Racing Prix tai Topline. Monet etsivät tuoteselosteesta pääasiassa mainintoja rasvanmäärästä, sekä kuiduista, mutta todellinen syy miksi hevosten rehut ovat kaneille vaaraksi on niinkin viaton tekijä kuin E-vitamiini.
E-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini ja kehon vastine liialle E-vitamiinin saannille on rasvan lisääminen kehossa. Pitkäkestoinen ylialtistuminen johtaa erityisesti sisäelimien liialliseen rasvoittumiseen, lihaskatoon, sekä lopulta kuolemaan. Näkyviä oireita kanissa ovat (erityisesti pienillä kaneilla helposti havaittavissa) leukapussin muodostuminen, sekä lihaskato.
Kanin rehussa optimaalinen määrä E-vitamiinia on noin 30-70 mg / kg, mutta käytännössä kaikki pelletit, joiden ravintosisällössä E-vitamiinin määrä jää alle 100 milligramman, on kanin terveydelle vielä hyväksi.
Alla on esimerkkinä muutamien eri pellettien E-vitamiinimääriä, sekä vertailun vuoksi Racing Prix.

Genesis Timotei 55mg/kg
Rabbit Royale 50 mg/kg
Genesis Alfa Alfa 55 mg/kg
Hobby Plus 150 mg/kg
Versele-Laga Cuni Complete 30 mg/kg

Racing Prix 400 mg/kg

Eevi!

Sunnuntaina 9.12 otamme suunnan kohti Närpiötä ja valmistaudumme ajamaan 4,5 tuntia kohti itärannikkoa. Sieltä pitäisi löytyä yksi Suomen herttaisimmista kasvattajista sekä yksi hänen kasvattinsa, jonka on tarkoitus tulla mukaan paluumatkalle. Alunperin olimme toivoneet saavamme naaraan, mutta tällä kertaa n. puolivuotias Eevi vei sydämen ensin. Kyseessä on sininen kääpiöluppauros, jolle olemme nyt sitten ajatelleet ottaa tyttöystävän keväällä, kastraation jälkeen. Saa kuitenkin nähdä, tällä nuorukaisella on nimittäin sen verran hieno rotuleima, että jälkeläisiä ennen leikkausta olisi ehkä mukava saada :) Tässä kuva, jonka kasvattaja on ottanut. Lisää sunnuntaina!

Eevi

Personal 3

Hoitotoiminta on taas pyörähtänyt käyntiin. Joulukuussa meille rantautuu yksi kääpiöluppauros lomahoitoon ja myöhemmin tammikuussa näyttäisi pitkäaikaishoitoon (6-12kk) tulevan hermeliiniuros. Olemme saaneet kanihuonetta hyvää vauhtia valmiiksi (laitan kuvia varmaan viikon sisällä), olemme tilanneet toisen kolmikerroksisen häkin, tämä versio on tehdasvalmisteinen, aikaisempi häkki on meillä tehty itse puusta, niin että nuo painavammatkin kanit uskaltaa sinne laittaa asustelemaan ^^.
Teimme edelliseltä messu käynniltä myös ehdottoman ykköslöydön, joka jollain ilveellä tulee asunnon etuoveen:

Myös piparkakkumuottivalikoimaan näin joulun alla piti ostaa muutossa kertaalleen kadonnut pupu piparkakkumuotti. Nyt voi joulunodotus tulla!

Kani ulkomailta?

Olemme pyöritelleet tässä nyt pidemmän aikaa miten haluaisimme jatkaa kaniharrastusta omien kanien suhteen. Nara (RL urokseni Naraya) jäi vanhemmilleni, mutta päätimme jo aiemmin, että haluamme kanin myös nykyiseen kotiimme. Vastoinkäymiset, mitä kanien kanssa on lähiaikoina ollut teki molemmille kuitenkin sellaisen olon, että emme ehkä halua omaa uutta kania heti, vaan joku jota voisi pidemmän aikaa odottaa ja suunnitella olisi nyt parempi. Ja sitten yhtenä iltana se juolahti mieleen kun selasin Saksanjättischeckien kasvattajien määrää Suomessa (huimat 1, kiitos siitä silti Mira's <3).

Ensin siitä innostui huimasti sen enempää ajattelematta. Ulkomailta saisi Suomeen tuotua rotuun myös hieman uutta verta, ehkä kokonaan uuttaa väriäkin (Suomessahan Saksanjättiä esiintyy pääasiassa mustana). Ajatusta jonkin aikaa sulateltua päätin etsiä hieman kasvattajia ja kokeilla kepillä jäätä. 16 kasvattajasta 2 vastasi takaisin kyselyyn ensi kevään poikastilanteesta, joista toinen oli hollantilainen ja toinen saksalainen. Hollantilaisella kasvattajalla olisi enemmän sitä, mitä me halusimme, mutta päätimme lähteä kokeilemaan vielä myös Ranskan suunnasta. M puhuu hyvää ranskaa ja sen vuoksi meille ei onneksi pääse muodostumaan kovin suurta kielimuuria. Ranskasta emme ole vielä saaneet vastauksia.

Sitten aloimme miettiä itse matkaa. Autollahan se kannattaisi taittaa, mutta mitä reittiä. Parilla haulla selvisi myös se, että ilmainen tai edes halpa siitä reissusta ei tulisi. Ensin pitäähuomioida paljonko auton autolautalla kuljetus joko Ruotsiin tai Saksaan maksaa. Ensimmäinen vaihtoehto on näistä kahdesta selkeästi halvempi. Sitten bensat ja jossain pitäisi vielä yöpyäkin. Ynnäsimme päässä yhteen noin summan, että siinä 500-700 euron pintaan saattaisi saada matkat tehtyä. Sen euromäärän jälkeen on aika selvää, että vain yhtä kania ei sillä summalla kannata lähteä hakemaan, joten aloimme miettimään suomalaisten kasvattajien tarvetta. Kenties meille tulisi keväällä sitten muutama mutka muidenkin kaneja hakiessa. Aika näyttää, hyvää viikonloppua kaikille!

Personal 1

Ja sitten vähän henkilökohtaisemmaksi ^^
Olin aika yllättynyt kun tänään tarkistin blogin kävijämäärää, se kun yleensä on juuri avatuilla blogeilla 0-2 kävijän luokkaa, mutta täälläon tänään käynyt lähes 100 ihmistä o.O Ja nyt pelottaa kuinka paljon ihmiset sitten rupeaa tätäkin touhua tuomitsemaan, enhän minä ole mikään ammattilainen tai kasvattaja. Mutta omaksi huvikseni tätä halusin alkaa pitämään ja mikäli joku löytää itselleen jotain tarpeellista näistä teksteistä, onhan se vain plussaa :) Kanimaailmassa on kuitenkin paljon erimielisyyksiä, erityisesti ulko- ja sisäkanien välillä ja toivon, etten näillä teksteillä aiheuttaisi eripuraa kenenkään kanssa. Mikäli jollain on jotain sanottavaa, niin minulle saa kyllä laittaa sähköpostia aiheesta, yritän selittää kantaani :)

Toistaiseksi meillä ei ole pupuja hoidossa, mutta kumma kyllä otuksia silti, sillä serkkuni toi meille hoitoon muuton tieltä hänen kaksi kissaansa ^^. Minulla ei ole ollut ennen kissoja ja pitää kyllä sanoa, että alkuun ei yhtään tiedetty miten päin niiden kanssa olisi pitänyt olla, mutta nyt ne vallottavat kämppää vielä tovin. Pitkäkorvia silti kaivattaisiin, vieroitusoireet jänisotuksista ovat kovia ;)

Ranskanluppa: lemmikkinä

// Huomioitavaa: tämä rotuesittely on kirjoitettu täysin kirjoittajan kokemuksien perusteella, ainoastaan rotumääritelmä on kirjattu Pohjoismaiseen kanistandardin mukaan.  //

Ranskanluppa on yksi kolmesta tunnetusta jättikokoiseksi määritellystä kanirodusta. Ihanne paino tällaisella kanilla on 5,5kg, eikä yläpainorajaa ole. Rotua esiintyy laajasti erilaisissa väreissä ja uusia värejä hyväksytään tasaisin väliajoin. Toistaiseksi yleisimpiä värejä Ranskanlupalla ovat erilaiset luonnonvärit (erityisesti luonnonharmaa, -keltainen, sekä -sininen), sekä yksiväriset värit (kuten musta ja valkoinen ps.). Myös viittakuvio on yleinen Ranskanlupalla. Lupan rakenne on massiivinen ja pyöreyttä arvostetaan. Erityisesti suuret, syvät silmät, sekä pyöreä pää saavat arvostusta Ranskanluppajalostuksessa. Korvien tulee olla pitkät ja lupat, sekä korvakyhmyjen hyvin tunnettavissa. Ranskanlupan karva on lyhyt, mutta pienempiin rotuihin verrattuna sen verran pidempää, ettei se palaudu yhtä hyvin. Luonteeltaan Ranskanlupat ovat yleensä leppoisia ja ihmisystävällisiä ja muistuttavat usein hyvinkin paljon suuria pehmolelupupuja.

Rauhallisesta luonteestaan huolimatta Ranskanluppaa ei kuitenkaan kannata aliarvioida. Yleisin harhapäätelmä, mitä ihmisten huomaa tekevän on, että näyttelyssä leppoisasti omistajansa sylissä istuva ja kaiken räpläämisen kiltisti jaksava Ranskanluppa on oiva lapsiperheisiin, sillä se ei näyttäisi vaativan sen suurempaa kanitaituruutta. Siinä voin olla samaa mieltä, että jättiroduista Ranskanluppa on paras rotu aloittaa, mutta Ranskanlupan hankkimisessa tulee tiedostaa myös kanin koko, sekä sen koon tuoma lihasvoima. Mikäli lupasta kasvaa yksilö, joka saa tehdä mitä haluaa, on todennäköistä, että pupuvauvasta ei kasvakaan niin rauhallista ja kilttiä yksilöä. Tämä on toki pienesti liioittelua, mutta haluan jättikanin ottajan ymmärtävän, että viidestä kilosta lähtee paljon potkuvoimaa, parhaimmillaan niin paljon, että aikuiselta suora potku vatsaan saa ilmat pakenemaan keuhkoista. Tietty varmuus, mitä usein saa vain käsittelemällä erilaisia kaneja on syytä olla Ranskanluppaa ottaessa. Vaikka kyseessä olisi täysin kiltti luppa, se saattaa silti rimpuilla sylissä voimakkaasti, mikäli tuntee olonsa epävarmaksi. Rimpuiluun kannattaa usein etsiä syytä myös itsestään, eikä suoraan syyttä kania.

Edellisen pelottelukappaleen jälkeen voin siirtyä sitten suositteluihin. Minulla on ollut Ranskanluppia itselläni vuodesta 2005 saakka ja suosittelen sitä lämpimästi niin sisälle kuin ulos. Itselläni lupat ovat olleet pääasiassa ulkona, mutta usein kuulee myös todella ihania tarinoita kerrostalo-oloissa elävistä luppakorvista. Ranskanluppa on mainio seurakani, sillä se on mielellään silitettävänä ja istuu sylissäkin yleensä hyvin leppoisasti. Pienten lapsien kanssa se saattaa myös olla hyvä vaihtoehto (tietenkin vanhemman tulee aina, poikkeuksetta vahtia lasta eläimen kanssa, eikä ikinä antaa lapsen satuttaa eläintä), sillä Ranskanlupan painon vuoksi lapsen on sitä lähes mahdoton nostaa, mikä ennaltaehkäisee useita vaaratilanteita kanin kannalta. Ranskanlupilla on usein myös aika paljon kärsivällisyyttä moneen muuhun kanirotuun verrattuna. Sisällä asuvien Ranskanluppien on kuullut katsovan omistajiensa kanssa sohvalla telkkaria ja nukkuvan päiväunia sänkyjen jalkopäädyssä.

Ranskanluppa on mainio rotu myös ulkokaniksi. Suuren koon, sekä tavallista paksumman turkin vuoksi Ranskanluppa ei vaadi lämmitettyjä olosuhteita elääkseen ulkona, vaikka lämpöeristetty pesäkoppi olisi silti hyvä olla. Tosin kokemuksella täytyy sanoa, että useimmiten sekä lämmitetyt, että eristetyt kopit jäävät kaneille enimmikseen katoilta tähystyskäyttöön ja vain harvojen yksilöiden on oikeasti kuullut viettävät kopeissa aikaa. Itselläni on ollut yksi Ranskanluppa, joka oikeasti käytti koppia pesäkoppinaan. Muut rakensivat heinästä heinäkasoja tai kaivoivat maapohjallisiin häkkeihin tunneleita. Ulkona asuvasta kanista täytyy kuitenkin muistaa ruokinnan ja veden kannalta tärkeät seikat, eli huomioida heinän, juoksevan veden, sekä riittävä ravinteiden saanti (kanien ulkoasumisesta yleisesti tulossa bloggausta tulevaisuudessa enemmän).

Ranskanlupan ruokinta on vielä yksi seikka, mikä saattaa olla suurikin muutos erityisesti ihmiselle, jolla on aikaisemmin ollut esim. kääpiökokoisia kaneja niin ruoan kulutuksessa kuin myös ruokaan menevässä rahassa. Ulkona elävän ja sisällä elävän Ranskanlupan ruokinnassa on selkeitä eroja. Ulos kannattaa valita hieman raskaampi pelletti, kuten esimerkiksi Genesis Alfa Alfa. Sisällä olevalle kanille sopii paremmin hieman kevyempi pelletti kuten Genesiksen kevyempi versio, kasvattajien suosima Rabbit Royale tai Hobby+. Suurin muutos on kuitenkin luonnollisesti ruoan määrässä. Meillä ulkona asuvat Ranskanlupat syövät 2-2,5dl pellettiä päivässä, mikä kannattaa huomioida ruoan kulutuksessa eläinkaupan ruokahyllyjen edessä seistessä. Jättikanien kanssa kannattaa suosia suurempien määrien ruokapusseja, sillä se tulee lähtökohtaisesti halvemmaksi (lisää kanien ruokinnasta yleisesti tulossa lisää tuonnempana).

Viimeinen asia mistä haluaisin huomauttaa kun harkitaan Ranskanlupan ottamista lemmikiksi erityisesti sisätiloihin, on sen vaatima tila. Ranskanluppa vaatii ympärilleen paljon tilaa missä liikkua, enkä suosittele kenellekään edes tehdasperäisten häkkien hankkimista, ellei sitten kyse ole vain ikään kuin kanin omasta tilasta, josta tämä voi vapaasti liikkua ulos ja sisään. Edes suurimmat teollisuushäkit (n. 120x60cm) eivät vastaa Ranskanlupan vaatimaa tilaa, enkä näkisi sitä hyvänä, että kani viettäisi niissä aikaa lukittuna ollenkaan. Hyvä vaihtoehto Ranskanlupan häkille on rakentaa se itse, mutta mikäli ei tunne olevansa niin etevä rakennusmies, eläinkaupoissa myytävät taikakuutiot tai tavallisissa puutarhaliikkeissä myytävät kompostikehikot ovat myös hyviä vaihtoehtoja kanin alueen rajaamiseen asunnossa. Jo ennen Ranskanlupan hankkimista kannattaa harkita huolella minkälaisen alueen omasta asunnostaan voi hyvin kanille rajata, niin että sille jää myös tilaa liikkua. Parasta on opettaa kani sisäsiistiksi ja antaa liikkua huoneessa tai asunnossa vapaana.

Näin, joskos tähän lopetan nyt tämän romaanin ja toivotan onnea niille, jotka harkitsevat oman kanin ottamista. Mikäli mielessä on kysymyksiä liittyen esimerkiksi Ranskanluppiin, pyrin vastaamaan niihin niin hyvin kuin osaan. Painotan vielä, että tämän blogin teksti on ammennettu omista kokemuksistani ja tähänkin alaan löytyy mielipiteitä yhtä monta kuin harrastajiakin :)

Luonnonisabella RL uros Naraya

Sinisoopeli vittakuvio RL uros Ahmatin Loihtu

RL Fuchs, luonnonkeltainen, uros Chim Chim Cher (kuvassa ikää 7 vk)

Luonnonkeltainen viittakuvio, RL uros Picantto's Acapulco

Luonnonkeltainen, RL naaras, Picantto's Zaisan

Luonnonkeltainen, RL naaras, Ruohonurmen Amurene