17.11.2012

Kani ulkomailta?

Olemme pyöritelleet tässä nyt pidemmän aikaa miten haluaisimme jatkaa kaniharrastusta omien kanien suhteen. Nara (RL urokseni Naraya) jäi vanhemmilleni, mutta päätimme jo aiemmin, että haluamme kanin myös nykyiseen kotiimme. Vastoinkäymiset, mitä kanien kanssa on lähiaikoina ollut teki molemmille kuitenkin sellaisen olon, että emme ehkä halua omaa uutta kania heti, vaan joku jota voisi pidemmän aikaa odottaa ja suunnitella olisi nyt parempi. Ja sitten yhtenä iltana se juolahti mieleen kun selasin Saksanjättischeckien kasvattajien määrää Suomessa (huimat 1, kiitos siitä silti Mira's <3).

Ensin siitä innostui huimasti sen enempää ajattelematta. Ulkomailta saisi Suomeen tuotua rotuun myös hieman uutta verta, ehkä kokonaan uuttaa väriäkin (Suomessahan Saksanjättiä esiintyy pääasiassa mustana). Ajatusta jonkin aikaa sulateltua päätin etsiä hieman kasvattajia ja kokeilla kepillä jäätä. 16 kasvattajasta 2 vastasi takaisin kyselyyn ensi kevään poikastilanteesta, joista toinen oli hollantilainen ja toinen saksalainen. Hollantilaisella kasvattajalla olisi enemmän sitä, mitä me halusimme, mutta päätimme lähteä kokeilemaan vielä myös Ranskan suunnasta. M puhuu hyvää ranskaa ja sen vuoksi meille ei onneksi pääse muodostumaan kovin suurta kielimuuria. Ranskasta emme ole vielä saaneet vastauksia.

Sitten aloimme miettiä itse matkaa. Autollahan se kannattaisi taittaa, mutta mitä reittiä. Parilla haulla selvisi myös se, että ilmainen tai edes halpa siitä reissusta ei tulisi. Ensin pitäähuomioida paljonko auton autolautalla kuljetus joko Ruotsiin tai Saksaan maksaa. Ensimmäinen vaihtoehto on näistä kahdesta selkeästi halvempi. Sitten bensat ja jossain pitäisi vielä yöpyäkin. Ynnäsimme päässä yhteen noin summan, että siinä 500-700 euron pintaan saattaisi saada matkat tehtyä. Sen euromäärän jälkeen on aika selvää, että vain yhtä kania ei sillä summalla kannata lähteä hakemaan, joten aloimme miettimään suomalaisten kasvattajien tarvetta. Kenties meille tulisi keväällä sitten muutama mutka muidenkin kaneja hakiessa. Aika näyttää, hyvää viikonloppua kaikille!

15.11.2012

Personal 1

Ja sitten vähän henkilökohtaisemmaksi ^^
Olin aika yllättynyt kun tänään tarkistin blogin kävijämäärää, se kun yleensä on juuri avatuilla blogeilla 0-2 kävijän luokkaa, mutta täälläon tänään käynyt lähes 100 ihmistä o.O Ja nyt pelottaa kuinka paljon ihmiset sitten rupeaa tätäkin touhua tuomitsemaan, enhän minä ole mikään ammattilainen tai kasvattaja. Mutta omaksi huvikseni tätä halusin alkaa pitämään ja mikäli joku löytää itselleen jotain tarpeellista näistä teksteistä, onhan se vain plussaa :) Kanimaailmassa on kuitenkin paljon erimielisyyksiä, erityisesti ulko- ja sisäkanien välillä ja toivon, etten näillä teksteillä aiheuttaisi eripuraa kenenkään kanssa. Mikäli jollain on jotain sanottavaa, niin minulle saa kyllä laittaa sähköpostia aiheesta, yritän selittää kantaani :)

Toistaiseksi meillä ei ole pupuja hoidossa, mutta kumma kyllä otuksia silti, sillä serkkuni toi meille hoitoon muuton tieltä hänen kaksi kissaansa ^^. Minulla ei ole ollut ennen kissoja ja pitää kyllä sanoa, että alkuun ei yhtään tiedetty miten päin niiden kanssa olisi pitänyt olla, mutta nyt ne vallottavat kämppää vielä tovin. Pitkäkorvia silti kaivattaisiin, vieroitusoireet jänisotuksista ovat kovia ;)

Ranskanluppa: lemmikkinä

// Huomioitavaa: tämä rotuesittely on kirjoitettu täysin kirjoittajan kokemuksien perusteella, ainoastaan rotumääritelmä on kirjattu Pohjoismaiseen kanistandardin mukaan.  //


Ranskanluppa on yksi kolmesta tunnetusta jättikokoiseksi määritellystä kanirodusta. Ihanne paino tällaisella kanilla on 5,5kg, eikä yläpainorajaa ole. Rotua esiintyy laajasti erilaisissa väreissä ja uusia värejä hyväksytään tasaisin väliajoin. Toistaiseksi yleisimpiä värejä Ranskanlupalla ovat erilaiset luonnonvärit (erityisesti luonnonharmaa, -keltainen, sekä -sininen), sekä yksiväriset värit (kuten musta ja valkoinen ps.). Myös viittakuvio on yleinen Ranskanlupalla. Lupan rakenne on massiivinen ja pyöreyttä arvostetaan. Erityisesti suuret, syvät silmät, sekä pyöreä pää saavat arvostusta Ranskanluppajalostuksessa. Korvien tulee olla pitkät ja lupat, sekä korvakyhmyjen hyvin tunnettavissa. Ranskanlupan karva on lyhyt, mutta pienempiin rotuihin verrattuna sen verran pidempää, ettei se palaudu yhtä hyvin. Luonteeltaan Ranskanlupat ovat yleensä leppoisia ja ihmisystävällisiä ja muistuttavat usein hyvinkin paljon suuria pehmolelupupuja.

Rauhallisesta luonteestaan huolimatta Ranskanluppaa ei kuitenkaan kannata aliarvioida. Yleisin harhapäätelmä, mitä ihmisten huomaa tekevän on, että näyttelyssä leppoisasti omistajansa sylissä istuva ja kaiken räpläämisen kiltisti jaksava Ranskanluppa on oiva lapsiperheisiin, sillä se ei näyttäisi vaativan sen suurempaa kanitaituruutta. Siinä voin olla samaa mieltä, että jättiroduista Ranskanluppa on paras rotu aloittaa, mutta Ranskanlupan hankkimisessa tulee tiedostaa myös kanin koko, sekä sen koon tuoma lihasvoima. Mikäli lupasta kasvaa yksilö, joka saa tehdä mitä haluaa, on todennäköistä, että pupuvauvasta ei kasvakaan niin rauhallista ja kilttiä yksilöä. Tämä on toki pienesti liioittelua, mutta haluan jättikanin ottajan ymmärtävän, että viidestä kilosta lähtee paljon potkuvoimaa, parhaimmillaan niin paljon, että aikuiselta suora potku vatsaan saa ilmat pakenemaan keuhkoista. Tietty varmuus, mitä usein saa vain käsittelemällä erilaisia kaneja on syytä olla Ranskanluppaa ottaessa. Vaikka kyseessä olisi täysin kiltti luppa, se saattaa silti rimpuilla sylissä voimakkaasti, mikäli tuntee olonsa epävarmaksi. Rimpuiluun kannattaa usein etsiä syytä myös itsestään, eikä suoraan syyttä kania.

Edellisen pelottelukappaleen jälkeen voin siirtyä sitten suositteluihin. Minulla on ollut Ranskanluppia itselläni vuodesta 2005 saakka ja suosittelen sitä lämpimästi niin sisälle kuin ulos. Itselläni lupat ovat olleet pääasiassa ulkona, mutta usein kuulee myös todella ihania tarinoita kerrostalo-oloissa elävistä luppakorvista. Ranskanluppa on mainio seurakani, sillä se on mielellään silitettävänä ja istuu sylissäkin yleensä hyvin leppoisasti. Pienten lapsien kanssa se saattaa myös olla hyvä vaihtoehto (tietenkin vanhemman tulee aina, poikkeuksetta vahtia lasta eläimen kanssa, eikä ikinä antaa lapsen satuttaa eläintä), sillä Ranskanlupan painon vuoksi lapsen on sitä lähes mahdoton nostaa, mikä ennaltaehkäisee useita vaaratilanteita kanin kannalta. Ranskanlupilla on usein myös aika paljon kärsivällisyyttä moneen muuhun kanirotuun verrattuna. Sisällä asuvien Ranskanluppien on kuullut katsovan omistajiensa kanssa sohvalla telkkaria ja nukkuvan päiväunia sänkyjen jalkopäädyssä.

Ranskanluppa on mainio rotu myös ulkokaniksi. Suuren koon, sekä tavallista paksumman turkin vuoksi Ranskanluppa ei vaadi lämmitettyjä olosuhteita elääkseen ulkona, vaikka lämpöeristetty pesäkoppi olisi silti hyvä olla. Tosin kokemuksella täytyy sanoa, että useimmiten sekä lämmitetyt, että eristetyt kopit jäävät kaneille enimmikseen katoilta tähystyskäyttöön ja vain harvojen yksilöiden on oikeasti kuullut viettävät kopeissa aikaa. Itselläni on ollut yksi Ranskanluppa, joka oikeasti käytti koppia pesäkoppinaan. Muut rakensivat heinästä heinäkasoja tai kaivoivat maapohjallisiin häkkeihin tunneleita. Ulkona asuvasta kanista täytyy kuitenkin muistaa ruokinnan ja veden kannalta tärkeät seikat, eli huomioida heinän, juoksevan veden, sekä riittävä ravinteiden saanti (kanien ulkoasumisesta yleisesti tulossa bloggausta tulevaisuudessa enemmän).

Ranskanlupan ruokinta on vielä yksi seikka, mikä saattaa olla suurikin muutos erityisesti ihmiselle, jolla on aikaisemmin ollut esim. kääpiökokoisia kaneja niin ruoan kulutuksessa kuin myös ruokaan menevässä rahassa. Ulkona elävän ja sisällä elävän Ranskanlupan ruokinnassa on selkeitä eroja. Ulos kannattaa valita hieman raskaampi pelletti, kuten esimerkiksi Genesis Alfa Alfa. Sisällä olevalle kanille sopii paremmin hieman kevyempi pelletti kuten Genesiksen kevyempi versio, kasvattajien suosima Rabbit Royale tai Hobby+. Suurin muutos on kuitenkin luonnollisesti ruoan määrässä. Meillä ulkona asuvat Ranskanlupat syövät 2-2,5dl pellettiä päivässä, mikä kannattaa huomioida ruoan kulutuksessa eläinkaupan ruokahyllyjen edessä seistessä. Jättikanien kanssa kannattaa suosia suurempien määrien ruokapusseja, sillä se tulee lähtökohtaisesti halvemmaksi (lisää kanien ruokinnasta yleisesti tulossa lisää tuonnempana).

Viimeinen asia mistä haluaisin huomauttaa kun harkitaan Ranskanlupan ottamista lemmikiksi erityisesti sisätiloihin, on sen vaatima tila. Ranskanluppa vaatii ympärilleen paljon tilaa missä liikkua, enkä suosittele kenellekään edes tehdasperäisten häkkien hankkimista, ellei sitten kyse ole vain ikään kuin kanin omasta tilasta, josta tämä voi vapaasti liikkua ulos ja sisään. Edes suurimmat teollisuushäkit (n. 120x60cm) eivät vastaa Ranskanlupan vaatimaa tilaa, enkä näkisi sitä hyvänä, että kani viettäisi niissä aikaa lukittuna ollenkaan. Hyvä vaihtoehto Ranskanlupan häkille on rakentaa se itse, mutta mikäli ei tunne olevansa niin etevä rakennusmies, eläinkaupoissa myytävät taikakuutiot tai tavallisissa puutarhaliikkeissä myytävät kompostikehikot ovat myös hyviä vaihtoehtoja kanin alueen rajaamiseen asunnossa. Jo ennen Ranskanlupan hankkimista kannattaa harkita huolella minkälaisen alueen omasta asunnostaan voi hyvin kanille rajata, niin että sille jää myös tilaa liikkua. Parasta on opettaa kani sisäsiistiksi ja antaa liikkua huoneessa tai asunnossa vapaana.

Näin, joskos tähän lopetan nyt tämän romaanin ja toivotan onnea niille, jotka harkitsevat oman kanin ottamista. Mikäli mielessä on kysymyksiä liittyen esimerkiksi Ranskanluppiin, pyrin vastaamaan niihin niin hyvin kuin osaan. Painotan vielä, että tämän blogin teksti on ammennettu omista kokemuksistani ja tähänkin alaan löytyy mielipiteitä yhtä monta kuin harrastajiakin :)

Luonnonisabella RL uros Naraya

Sinisoopeli vittakuvio RL uros Ahmatin Loihtu
RL Fuchs, luonnonkeltainen, uros Chim Chim Cher (kuvassa ikää 7 vk)
Luonnonkeltainen viittakuvio, RL uros Picantto's Acapulco

Luonnonkeltainen, RL naaras, Picantto's Zaisan

Luonnonkeltainen, RL naaras, Ruohonurmen Amurene