21.8.2013

Värigenetiikan perusteita

Tästä joku sattui kysymään, niin kirjoitetaan tänne nyt lyhyesti vähän genetiikasta ja erityisesti noista kirjainjonoista, sitä kun jonkun verran käytän tässä blogissa. Eli ihan genetiikan perusteissa meillä on olemassa kaksi tapaa merkitä eri genotyyppejä. Näistä kahdesta käytämme Suomessa kansainvälisesti harvinaisempaa, eli saksalaista merkintätapaa. Genotyyppi koostuu viidestä tai useammasta lokuksesta, joista jokainen vaikuttaa eritavalla väriin.

A B C D ja G

Klassisin esimerkki genotyypistä on AA BB CC DD GG, joka on puhtaan (homotsygoottisen) luonnonharmaan genotyyppi. A lokus kertoo meille värin intensiteetin, eli kuinka täysi väritys on. AA on täysi väritys ja aa on albiino. B lokus kertoo värin levittäytymisen. BB viittaa luonnonharmaaseen, bb taas olisi luonnonkeltainen (samassa lokuksessa myös vastaavuudet japanilaiselle kuviolle ja raudanharmaalle). C lokus esittelee meille mustan värin. CC on musta ja cc ruskea. D lokus kertoo meille värin tummuusasteen, DD viittaa tummaan väriin (musta) ja dd sen diluutioon eli siniseen.Viimeinen lokus G kertoo meille agouti-geenin eli luonnonväri-geenin olemassa olon. GG viittaa agouti-geeniin, gg on yksivärinen (lisäksi tässä lokuksessa otter-, white- ja tan-kuviot). Näiden viiden lokuksen lisäksi genotyypin lopussa voi olla esim. Kk merkintä, joka merkitsee viittakuviota, mutta niistä ja esim. punavahvistajista joskus toiste.

Ydin siinä, että voidaan ennustaa mitä poikueessa syntyy on siinä, etä voidaan selvittää mikä kanin genotyyppi on. Esimerkkinä ollut luonnonharmaa on värinä dominoiva, eli kanin fenotyyppi (ulkoasu) on luonnonharmaa, mutta tämä voi silti  kantaa resessiivisenä muiden värien geenejä. Dominoiva geeni merkitään aina isolla kirjaimella. Resessiivinen pienellä. Resessiiviset geenit voivat siirtyä sukupolvia ja taas sukupolvia eteenpäin paljastumatta ja niitä voi olla kanin genotyypissä vaikka suvun viimeiset 6 sukupolvea olisivat olleet pelkkää luonnonharmaata. Resessiivinen geeni tulee kuitenkin näkyviin fenotyypissä vasta kun kun geenit esiintyvät pareissa (esimerkiksi cc = ruskea).

Otetaan esimerkiksi vaikkapa tuossa aiemmassa postauksessa esiintyvä tilanne, jossa poikueen emänä toimisi isabella ja isänä sininen. Isabellan genotyyppi on puhtaana AA bb CC dd gg ja sininen AA BB CC dd gg. Siniseen tekevät resessiiviset d:t löytyvät molemmilta, jolloin tiedetään jo varmasti, että yhdestelmästä voi syntyä sinistä. Vaikeammaksi ennustukseksi jääkin isabellan esiintyminen poikueessa. Tiedämme, että uroksen suvussa on kolmannessa sukupolvessa esiintynyt isabellaa, joten voimme olettaa, että uroksen genotyypin B lokus ei välttämättä olekaan BB vaan Bb, jolloin uros kantaa isabellan syntymiseen tarvittavaa geeniä. Mikäli uroksen genotyypissä isoisistä huolimatta on BB, poikueessa ei voi syntyä isabellaa, mutta sen sijaan poikaset kantavat isabellaa saadessaan emältä yhden pienen b:n ja isältä yhden suuren B:n.

Ehkä tämä selvesi jotakin, tässä vielä pieni pätkä sanastoa, jota käytin postauksessa:

fenotyyppi = ulkoasu (se mitä näet)
genotyyppi = mitä kanin perimässä on
diluutio = laimennus
dominoiva = vallitseva tekijä
resessiivinen = väistyvä tekijä
homotsygoottinen = kaikki alleelit (tässä yhteydessä kirjaimet) ovat samoja
heterotsygoottinen = alleelit ovat erilaisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti